"-Joo, käydään vaan. Ihan nopeasti haetaan ne, eikä osteta mitään muuta!"
Kivaa vapaapäivänviettoa! ...or NOT!
Pullamössösukupolvea yleensä sätitään siitä että pääsevät liian helpolla. No, ei pidä paikkaansa ainakaan siinä, miten nykyihminen joutuu huonekalunsa hankkimaan. Jos joku selviää Ikea-helvetistä Pax-kaappiensa kanssa kunnialla kotiin niin että kaikki osasetkin tulee oikein ja ostettua, niin hattua täytyy nostaa. Nostan siis itselleni ja J:lle hattua (vaikken luekaan itseäni kuuluvaksi pullamössösukupolveen, olen valitettavasti vanhempi). Mutta Ikea taitaa olla kuitenkin kyseisen sukupolven luvattu maa, joten siitä vertaukset.
Astuessasi tähän tavara-taivaaseen, sinua odottaa ovella kahvio. Kahvio, jossa kaikki maksaa vain murto-osan normaali kahvilasta. Tähän ansaan astut ensimmäisenä, "oih, onpa täällä halpaa!" Taitavaa markkinointia, ei voi moittia.
Paljon muitakin halpoja hintoja tulee vastaasi, kun kävelet monta kilometriä nuolitettua kiemurtelevaa käytävää ihaillen näitä skandinaavisia (= tylsä, pelkistetty) nykytuotteita, joista jotkut kalliimmat saattavat koottuna olla jopa tukevia ja kestäviäkin.
Mutta kun oikeasti alat jotain sieltä ostaa, niin eipä se niin halpaa olekaan. Me menimme ostamaan Pax-kaappeja, joista oli joku tarjouskin meneillään. Yllättäen silmää miellytti ovivaihtoehdoista ainoastaan se kallein. Joku osanen saattoi olla halpakin, mutta kun niitä osia piti kerätä yksitellen niin että kotona olisi mukana kokonainen kaappi, niin alkoihan sitä hintaakin kertyä. Esimerkiksi saranapussi yhteen oveen 20 euroa, ja kun ovia on 6... niin odotas, oho 120 euroa pelkkiin saranoihin, ei prkele!
Vetimiä (oven, ei lehmän) olikin kiva haeskella yläkerrassa ristiin rastiin. Ja löytyihän ne ... keittiöosastolta. Kaikki muu olikin sitten kätevästi itsepalveluhallissa numeroiduissa lokeroissa.
Lauantaipäivänä jollekin muullekin oli tullut mieleen lähteä Ikeaan, siellä oli aika paljon ihmisiä. No eihän meillä ollut kuin kahdet kärryt, joihin lastattiin lähes 2,5 metriä pitkiä laatikoita, jotka painoivat ihan h.lvetisti. Naamaa rupesi jo nykimään, hikeä pukkaamaan ja korkeakorkoisten kenkien valinta suorastaan v.tuttamaan.
Kun kaikki oli lastattu kärryihin ja kärryjen kanssa päästy vihdoin kassalle, oli aika pulittaa tästä ilosta "halpa" reilusti yli 900 euron hinta ja siirtyä möykkyiselle parkkipaikalle näiden painavien kärryjen kanssa, ja lastata ne peräkärryyn. Oho, ulkona olikin jo pimeää, olihan tähän kaikkeen mennyt aikaa 3 tuntia.
No, täällä kotonahan ne odottavatkaan enää sisälle kantamista ja mikä hienointa, kokoamista. Onneksi minun ei tarvitse puuttua kokoamiseen, ja sisälle kantaminenkin siirrettiin huomiselle.
Ikeassa käynti käy kyllä työstä. Miten tulikaan ikävä jotain oikeaa huonekalukauppaa, mistä saa asiakaspalveluakin.
No yhdestä asiasta täytyy antaa kyseiselle firmalle plussaa. Ravintolassa sai pastaa luomujauhelihakastikkeella. Ja siellä ruokalan pöydässä oli tarra että olivat saaneet jonkun huomionosoituksen siitä että käyttävät eettisesti tuotettua broilerinlihaa tuotteissaan. Eettinen tarkoittanee tässä tapauksessa jotain suomalaisin tavoin tuotettua broileria. Yleensähän mm. kouluruokaloissa ja lounasravintoloissa syödään jotain thaimaalaisia yms broilereita.
Tällä kertaa emme tosin menneet ravintolaan, sillä sieltä ei ole nopeaa tietä ulos. Viimeksi menimme sinne ostosten päätteeksi, ja sinne oli kyllä helppo mennä pääovelta nopeasti, mutta ulospäästäksemme meidän täytyi taas kiertää koko alakerta jotta pääsimme ulko-ovelle.
Anteeksi runsaat kirosanat tässä postauksessa!
Pullamössösukupolvea yleensä sätitään siitä että pääsevät liian helpolla. No, ei pidä paikkaansa ainakaan siinä, miten nykyihminen joutuu huonekalunsa hankkimaan. Jos joku selviää Ikea-helvetistä Pax-kaappiensa kanssa kunnialla kotiin niin että kaikki osasetkin tulee oikein ja ostettua, niin hattua täytyy nostaa. Nostan siis itselleni ja J:lle hattua (vaikken luekaan itseäni kuuluvaksi pullamössösukupolveen, olen valitettavasti vanhempi). Mutta Ikea taitaa olla kuitenkin kyseisen sukupolven luvattu maa, joten siitä vertaukset.
Astuessasi tähän tavara-taivaaseen, sinua odottaa ovella kahvio. Kahvio, jossa kaikki maksaa vain murto-osan normaali kahvilasta. Tähän ansaan astut ensimmäisenä, "oih, onpa täällä halpaa!" Taitavaa markkinointia, ei voi moittia.
Paljon muitakin halpoja hintoja tulee vastaasi, kun kävelet monta kilometriä nuolitettua kiemurtelevaa käytävää ihaillen näitä skandinaavisia (= tylsä, pelkistetty) nykytuotteita, joista jotkut kalliimmat saattavat koottuna olla jopa tukevia ja kestäviäkin.
Mutta kun oikeasti alat jotain sieltä ostaa, niin eipä se niin halpaa olekaan. Me menimme ostamaan Pax-kaappeja, joista oli joku tarjouskin meneillään. Yllättäen silmää miellytti ovivaihtoehdoista ainoastaan se kallein. Joku osanen saattoi olla halpakin, mutta kun niitä osia piti kerätä yksitellen niin että kotona olisi mukana kokonainen kaappi, niin alkoihan sitä hintaakin kertyä. Esimerkiksi saranapussi yhteen oveen 20 euroa, ja kun ovia on 6... niin odotas, oho 120 euroa pelkkiin saranoihin, ei prkele!
Vetimiä (oven, ei lehmän) olikin kiva haeskella yläkerrassa ristiin rastiin. Ja löytyihän ne ... keittiöosastolta. Kaikki muu olikin sitten kätevästi itsepalveluhallissa numeroiduissa lokeroissa.
Lauantaipäivänä jollekin muullekin oli tullut mieleen lähteä Ikeaan, siellä oli aika paljon ihmisiä. No eihän meillä ollut kuin kahdet kärryt, joihin lastattiin lähes 2,5 metriä pitkiä laatikoita, jotka painoivat ihan h.lvetisti. Naamaa rupesi jo nykimään, hikeä pukkaamaan ja korkeakorkoisten kenkien valinta suorastaan v.tuttamaan.
Kun kaikki oli lastattu kärryihin ja kärryjen kanssa päästy vihdoin kassalle, oli aika pulittaa tästä ilosta "halpa" reilusti yli 900 euron hinta ja siirtyä möykkyiselle parkkipaikalle näiden painavien kärryjen kanssa, ja lastata ne peräkärryyn. Oho, ulkona olikin jo pimeää, olihan tähän kaikkeen mennyt aikaa 3 tuntia.
No, täällä kotonahan ne odottavatkaan enää sisälle kantamista ja mikä hienointa, kokoamista. Onneksi minun ei tarvitse puuttua kokoamiseen, ja sisälle kantaminenkin siirrettiin huomiselle.
Ikeassa käynti käy kyllä työstä. Miten tulikaan ikävä jotain oikeaa huonekalukauppaa, mistä saa asiakaspalveluakin.
No yhdestä asiasta täytyy antaa kyseiselle firmalle plussaa. Ravintolassa sai pastaa luomujauhelihakastikkeella. Ja siellä ruokalan pöydässä oli tarra että olivat saaneet jonkun huomionosoituksen siitä että käyttävät eettisesti tuotettua broilerinlihaa tuotteissaan. Eettinen tarkoittanee tässä tapauksessa jotain suomalaisin tavoin tuotettua broileria. Yleensähän mm. kouluruokaloissa ja lounasravintoloissa syödään jotain thaimaalaisia yms broilereita.
Tällä kertaa emme tosin menneet ravintolaan, sillä sieltä ei ole nopeaa tietä ulos. Viimeksi menimme sinne ostosten päätteeksi, ja sinne oli kyllä helppo mennä pääovelta nopeasti, mutta ulospäästäksemme meidän täytyi taas kiertää koko alakerta jotta pääsimme ulko-ovelle.
Anteeksi runsaat kirosanat tässä postauksessa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti