Mainoskuvauksissa

Nyt tekee mieli päivitellä vain viime kesän tapahtumia, kun selailee kesäisiä valokuvia. Kesä oli niin kiireinen ettei ehtinyt mitään päivitellä, vaikka kerrottavaa olisi ollut vaikka kuinka. No kesän alussa oli mainoskuvaukset uudessa Koiramäessä ja Särkän kanat olivat vielä talvihoidossa. Vein sitten omia sussex-kanojani kuvauksiin. Tiesin myös niiden olevan sen verran kesyjä että kuvaukset sujuisivat niiden kanssa hyvin. Kuvasin vielä iltapäivästä niitä itse tuon ihanan kana-hahmon kanssa.

Tässä valmis mainos youtubesta:
Koiramäen mainos

Sekä sen valmistumisesta pätkä:
making of

Kaikenlaisia muitakin videoita löytyy youtubesta hakusanalla Koiramäki. Jos et siis ehtinyt käydä siellä kesällä, niin käypä katsomassa videoita joita jotkut innokkaat ovat kuvanneet paikasta.

Tuon videon vielä linkitän,
missä minä itsekin seikkailen!

Muistoja kesältä - Kyytönmaidon ihanuus

 Kesällä saatiin taas lypsää Iiristä, kun se juhannuksena pyöräytti maailmaan ihanan tyttövasikan, jonka nimesimme Koiramäen Kieloksi.

 Yläkuvassa tisut ovat tasaantuneet, mutta voi että miten täynnä ne olivatkaan maitoa silloin kun vasikka syntyi. Kahtena ensimmäisenä päivänä saatiin ternimaitoa.
Toisena päivänä ternin päälle tuli tuollaista ihanan paksua vaahtoa, ja heti lypsyn jälkeen menimme kahville ja koristelimme kahviannoksemme ihanaisella vaahdolla. Vaahto maistui taivaalliselta, jopa makealta.
Kyytönmaito muutenkin on hyvän makuista raakana, se ei ole yhtään rasvaisen oloista, vaikka rasvaprosentti taatusti on aika korkea. Se on raikasta ja hyvää!

 Ternimaidostahan kuuluu tietenkin tehdä uunijuustoa, sonnin töyssytystä, tai mitä muita ihania nimiä sillä suomenkielessä onkaan. Se onkin maailman helpoin juusto. Vain vuoka voidellaan, maito laitetaan vuokaan, maustetaan suolalla ja laitetaan uuniin hyytymään. Ja miten loistavalta se maistuukaan. En oikein osaa päättää minkä kanssa se pitäisi nauttia. Varmaan parasta se kuitenkin on lämpöisenä, kylmän maidon, kanelin ja sokerin kanssa. Toinen varteenotettava vaihtoehto on lakkahillo.

Kuvassa M on juuston kanssa Koiramäessä. Uunijuustoa tehtiin niin paljon että kaikille eläintenhoitajille riitti välipalaksi! Kuvassa näkyy nuo meidän ihanat työvaatteet. Emännän mekko oli tuollainen ja lisäksi oli vielä rengin vaatteet, joita myös me naiset käytimme. Mekko on kuitenkin välillä epäkäytännöllinen joissakin töissä. Ihan vimpan päälle teeman mukaan ei pystytty pukeutumaan, onhan meillä turvallisuussyistä pakollisena turvakengät. Mutta kaikkea ei voi saada :) .
Itselleni tilasin kyllä tuolta kurpposet, eli tanhukengät emännän asuun sekä mustat nahkasaappaat renginasuun.


Sitten tavallista maitoa saatiinkin koko kesä. Maitoa riitti aivan hyvin lypsettäväksi vaikka Kielo sai juoda niin paljon kuin halusi. Kolmen kuukauden iässä se alkoi vasta juoda niin paljon että maitoa ei enää riittänyt, ellei ajoittanut lypsyä heti Iiriksen levon jälkeen kun Kielo ei ollut vielä ehtinyt hinkkejä tyhjentää.
Tämä tieto saakin itseni ihmettelemään sitä seikkaa, miksi vasikat täytyy aina vieroittaa heti muutaman päivän ikäisinä maitolehmiltä? Maitoa tuli siis sen verran paljon että yksi lapsiperhe olisi aivan hyvin pysynyt maidoissa vasikan ohella. Ja kyseessä on kuitenkin melko pienilypsyinen kyyttö.

Viiliä tietenkin tein useasti. Miten samettinen pinta siihen tulikaan. Oman maan mansikoilla höystettynä varsin lisäaineeton lähiruoka.

 Ja lättyjä, nam! Ja pullaa! Ja kaikki maistuvat paremmalta raakamaidosta valmistettuna kuin kaupan maidosta. Kokeilematta jäi kuitenkin, aikomuksista huolimatta, kerman erottelu maidon pinnasta sekä voin tekeminen. Ehkä sitten ensi vuonna.

 Tänä vuonna kuitenkin kokeilin juuston valmistusta. Kotijuustoako tämä lienee nimeltään, vai juoksutinjuustoa. Tein juuston Heikki Ahopellon Lähellä-kirjan ohjeilla. En nyt muista tarkasti yksityiskohtia, mutta ensin maitoa lämmitettiin johonkin tiettyyn lämpötilaan, ja lisättiin juoksutin.

 Kun juustomassa alkoi kiinteytyä ja erottua herasta, se leikattiin kuutioiksi ja annettiin vielä hetken seistä.

Seuraavaksi juustomassaa sekoitettiin niin että se meni pieneksi ja rakeiseksi. Tässä vaiheessa siitä tuli aivan raejuuston oloista ja näköistä. 

 Sitten hera ja juustomassa eroteltiin ja juustomassa maustettiin suolalla. Tein juuston tuollaiseen metallilävikköön, josta hera valui painelemalla pois, ja juuston sai jättää siihen.

Vielä lopuksi juustomassa paineltiin oikein tiukkaan muottiinsa ja paino piti vielä laittaa päälle. Ja tämä sitten yöksi jääkaappiin tekeytymään.

Valmiista juustosta en valitettavasti löytänyt kuvaa, mutta hyvältä se maistui, taas niin raikkaalta ja ihanalta

 Heran olisi voinut tarjoilla Maurille, mutta en tainnut jaksaa kiikuttaa sitä takaisin töihin. Maurille maistui lypsylämmin maito oikein hyvin, se suorastaan villiintyi jos se haistoi maidon. Ja maitoa riitti sille myös melkein koko kesän. Sille annettiin myös vaaleanpunainen maito, kun alkuun Iirikseltä tuli toisinaan jostain neljänneksestä hiukan veristä maitoa. Sitä ei ihmiset juoneet, mutta välillä Mauri sai sitäkin.

Kylmää piisaa

 Voi että kun on kylmää! Tänä aamuna taisi olla kaikista kylmintä, kun mittari näytti -26. Onneksi on loma. Töissä käydessä kuitenkin aina on huoli omista eläimistä, että miten ne siellä kotona pärjäilevät. Mysli vihaa loimia, joten sitä ei voi oikein loimittaa. Eikä Fapsuakaan, koska Mysli repii sen loimet. No Fapsu ei loimia tarvitsekaan, mutta aasille kyllä mielelläni pukisin loimia.

 Taaskin jaksan iloita miten hyvä talli minulla on tuossa vanhassa navetassa. Paukkupakkasia on jatkunut jo pari viikkoa, ja tallissa riittää silti lämpöä. Siellä ei tarvitse lämmittää, ainoastaan Maisa ja Pipsa possuilla on lämpölamppu. Navetta on rakennettu rinteeseen ja siitä on kaksi seinää maan alla. Sinne ei pakkanen helpolla tule sisälle, ihan nollan lähettyvillä kyllä ollaan nyt kun pakkaset on jatkuneet pitkään, mutta nollan alapuolelle se ei vaan mene, sen olen vuosien mittaan huomannut.
Uudessa kanalassakin pysyy pakkanen loitolla. J asensi sinne niin paksut villakerrokset seiniin että patteri on siellä pienimmällä mahdollisella säädöllä ja lämpö pysyy silti.

 Tällainen hieno halo-ilmiö oli eilen taivaalla auringon kanssa. Sitä tuli kuvattua joka suunnasta.

 Kissoille kova pakkasjakso ei ole ollut mieleen. Ilmeisesti lauhan pitkän syksyn vuoksi Sulokaan ei kestä pakkasta nyt yhtään, vaikka paksun turkin onkin kasvattanut. Se on monta kertaa päivässä lähdössä ulos, mutta tulee samantien takaisin. Sniku ei edes lähde ulos.
Tämä sisälläolo aiheuttaa sen että kissoilla on ihan mielettömästi energiaa, ja niitä pitää leikittää iltaisin jotta ne saavat purettua sitä johonkin.
Sulo ei ole mikään varsinainen tallikissa, mutta välillä se tulee käymään siellä. Eilen se malttoi olla siellä koko sen ajan kun vein eläimiä ulos, koska ulkona oli niin kylmä.
Joo, mulla on tosiaan vielä joulukoristeet tallissa...

Pitkästä aikaa

 Nyt on aika herätellä tämäkin blogi henkiin. Olen lomalla ja nyt teen kaikkea kivaa, ja tämäkin on yksi ihanista pikku harrastuksistani, joka kiireen keskellä on jäänyt vähälle huomiolle. Olen mennyt facebookiin, vaikka aina vannoin että ei ole minun juttuni. Mutta niin vaan siellä tulee vietettyä aikaa, typerää ajanhukkaa, mutta niin rentouttavaa.
Yläkuvan tyyppi teki kesän aikana minuun lähtemättömän vaikutuksen. Aivan paras tyyppi, Maurix! Ehdolla myös vuoden Tamperelaiseksi, aika hyvin yksivuotiaalta sialta. Ikävä on kova, kun Mauri piti lähettää talvihoitoon. Mutta talvikin on nyt niin lyhyt. Töissä uusi talli ja uudet kuviot mahdollistivat eläinten pidon tammikuun puoliväliin, siitä ei ole kevääseen kovinkaan pitkä aika. Maurinkin talvihoitoaika on luultavasti vain muutaman kuukauden. Sitten taas jatkamme siitä mihin jäimme!

Minunkin talvihoidokkini, alpakat ja minipossut Maisa ja Pipsa saapuivat Hämeenkyröön vasta reilusti joulun jälkeen. Ihan hyvä, sillä päivittäinen töissäkäynti ja tallillinen eläimiä on raskas yhdistelmä. Mutta nyt on talli taas täynnä elämää, ihanaa kun porukka on taas koossa! Ja minulla loma! Olisi varmaan ihan kivaa pitää kesälläkin kunnon kesäloma, mutta mun mielestä talvella se on ehkä vielä kivempaa. Ei tarvi raapia auton ikkunoita ja miettiä lähteekö auto aamulla käyntiin. Ja muutenkin on aika ylellistä kylmänä talvipäivänä aamutallin jälkeen vaikkapa lämmittää sauna keskellä päivää ja makoilla kuumilla lauteilla.

Ja nyt se minun lomani on vasta alussa! Kaksi ekaa päivää mennyt, ekana päivänä hoidin vain puhelimitse ja sähköpostilla työasioita, mutta tokana päivänä eli tänään olinkin sitten jo ihan työpaikalla useita tunteja. No ei se mitään, kun työ on niin mukavaa. Ja kyllä tämä silti on jo nyt tuntunut ihan lomalta, ja tästä se vain paranee!